Tuntui aivan uskomattomalta istua ensi-illassa ja katsoa meidän
esitystä. Totta puhuen en kyllä kyennyt oikein keskittymään koska oli
niin avuton ja jännittynyt olo. Ohjaajana tiedän sen että minun on
pakko luovuttaa esitys jossain vaiheessa täysin näyttelijöiden käsiin.
Minun työni ohjaajana on tehty, ja nyt osani on istua ja yrittää
selviytyä.
Tästä sekavasta mielentilastani huolimatta minulla oli todellakin se olo että tämä on meidän
esitys; jokainen meistä tässä työryhmässä laittoi tämän prosessin
aikana itsensä likoon sataprosenttisesti. Siksi ja ehkä juuri siksi se
maailma ja ihmiskohtalot, tragikoomisetkin, jotka olemme luoneet
näyttämölle tuntui avautuvan muillekin katsojille. Tämän näytelmän
syntyprosessin aikana olemme saaneet kokea jännitystä, intoa,
odottamattomia haasteita, hysteeristä iloa, naurua ja itkua, epätoivon
hetkiä ja väsymystä sekä näyttämöllä että "ohjaamossa". Mutta kaikki on
ollut vaivan arvoista. Haluan vielä kiittää tätä uskomatonta työryhmää
kaikesta. Ihan kaikesta.
- Työtön ohjaaja Tuomo-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti